Kari Nevala ja De Landfree ensimmäisen avoimen kv-luokan suomalaisina voittajina HIHS:ssa 1997.

Nevalan tarina on edennyt aika samalla mallilla kuin monen muun kilparatsastajan. Ensin työskennellään vuosia ulkomailla ja kisataan siellä, sitten veri vetää lopulta Suomeen.

”Kyllä mä olen aina Suomen kodikseni tuntenut, vaikka maailmalla viihdyinkin.”

Nevalan oma kilpaura päättyi 8-9 vuotta sitten selän temppuiluun, mutta sitä ennen ehti tapahtua yhtä ja toista.

”Ensimmäinen Horse Show -muistoni taitaa olla vuodelta 1989. Oli se ihan Ameriikan meininkiä, kun pääsi sinne kisaamaan. Kaikki huiput siinä samassa paikassa! Kilpailin Rantasen Jukalla myynnissä olleella pikku tammalla, joka oli niin vaikea ratsastaa, ettei sitä meinattu saada kaupaksi. Minä tulin sen kanssa kyllä hyvin juttuun. Taidettiin sijoittuakin 140-150 -tasolla.”

Nevala oli myös ensimmäinen suomalainen ratsastaja, joka voitti avoimen kansainvälisen luokan Horse Showssa. ”Joo, se oli 1997, hevonen oli De Landfree. Sen jälkeen on muutkin suomalaiset menestyneet hienosti kansainvälisissä starteissa.”

Nyt Nevalalla on kädet täynnä valmennettavien kanssa. ”Välillä siellä itkua tihrustetaan vielä portillakin, mutta sitten suoritetaan hienosti. Jokaisen kanssa pitää keksiä se oma tapa miten keskittyä ennen kisaa, vaikka olisi isokin kilpailu. Itse sulkeuduin aina vessaan viideksi minuutiksi,  ja laitoin silmät kiinni. Ja sitten radalle.”

Horse Show on monelle Nevalan valmennettavalle ensimmäinen iso kilpailu ja areena. ”Eihän sitä voi harjoitella kuin menemällä ulkomaille. Hyvin menestyvät suomalaiset ovatkin niitä, jotka käyvät siellä ensin treenaamassa. On todella hienoa ja tärkeää sekä muiden ratsastajien, että yleisön kannalta, että ulkosuomalaiset tulevat Horse Show’hun pitämään Suomen lippua pystyssä!”

Jos jonkun ratsastusta pitää oikein ihaillen katsella sivusta, niin Nevala valitsee kaksi miestä. ”Marcus Ehning ja Rolf-Göran Bengtsson. On niitä muitakin, mutta nämä ovat kyllä todella eleettömiä ja taitavia.”