Kansainvälinen maailmancupin osakilpailu Helsinki International Horse Show on kasvanut 35 vuodessa viisipäiväiseksi huippu-urheilun, viihteen ja hevosmessujen megatapahtumaksi. Sen rooli Suomen ratsastusurheilun kansallisena ja kansainvälisenä näyteikkunana on kiistaton. Se on yksi tärkeimmistä kohokohdista ratsastajien, hevosharrastajien, yhteistyökumppaneiden ja urheilumaailman vuodessa. Vain koronapandemia on näiden vuosien aikana siirtänyt tapahtumaa vuodella eteenpäin.

Vuosi 1985 – pilvilinnasta todeksi

Oli yhteensattumien summa, että Patrick ”Paddy” Laguksella ja Tom Gordinilla oli 1980-luvulla samaan aikaan mahdollisuus ja halu tehdä Suomessa jotain suurta.

Karl Fazer

”Meillä oli Paddyn kanssa vahva polte tehdä samaa kuin Göteborgissa. Itse puhuin varsinkin urheilullisesta puolesta. Minulla oli niihin aikoihin samanlaista idealistisuutta kuin myöhemmin työskennellessäni SRL:n puheenjohtajana. Halusin tehdä hyvää ratsastusurheilun puolesta”, kuvailee Horse Show’ta edelleen johtava Gordin ensimmäistä kansainvälistä tapahtumaa.

Kun neljä tapahtumajärjestämisen peruspilaria, televisiointi eli Yleiradion FST, halli, Messukeskus, pääyhteistyökumppanit Pohjola-yhtiöt ja SKOP sekä Ratsastajainliiton siunaus, oli varmistunut, oli tie auki menestykseen.

Alusta lähtien tavoitteena oli tehdä parasta mahdollista. Siksi ensimmäisestä tapahtumasta lähtien Helsingissä on nähty ratojen ja kentän pohjan rakentamisen parhaita asiantuntijoita. Myös ratsastajat olivat maailman terävintä kärkeä Hugo Simonin, David Broomin ja Harvey Smithin johdolla.

Ensimmäinen vuosi onnistui täydellisesti. Kaikki, jotka olivat mukana muistavat onnistumisen elämyksen ja yhdessä tekemisen innon ja poltteen.

”Voi olla ja toivoa täytyy, että tulevaisuudessa tullaan puhumaan suomalaisesta ratsastusurheilusta ennen ja jälkeen Helsinki Horse Show’n”, kommentoi Gordin tuolloin lehdistölle.

Tunnelmat ensimmäisen Horse Show’n lopussa. Innostuneet vapaaehtoiset nostivat Patric Laguksen (vas.), Hugo Simonin ja Tom Gordinin kultatuoleihin. Kuva kirjasta 20 years of Helsinki International Horse Show. Muistoja vuosien varrelta.

1985 Messukeskus, 3 kisapäivää
16 000 katsojaa
Budjetti 2,5 miljoonaa ja palkintoraha 200 000 markkaa
200 toimihenkilöä ja 26 näytteilleasettaja

Maailmancup on Horse Show’n sydän

”Perustimme alusta alkaen Horse Show’n kansainvälisyyteen, emme suomalaisten menestykseen. Jos ja kun sitten ajoittain on tullut menestystä, se on ollut plussa. Maailmancup takaa huippuratsastajien tulon Helsinkiin.”

Helsinki International Horse Show Helsingin Jäähallilla
Kuva Satu Pirinen

Ensimmäinen Horse Show oli myös ratsastajien mielestä niin onnistunut, että he David Broomin johdolla vaativat voimakkaasti maailmancupin osakilpailua Helsinkiin. Maailmancup oli sen aikaisen ratsastusurheilun arvostetuin ja tarkimmin suunniteltu tuote. Lupa myönnettiin seuraavana keväänä mc-sarjan perustajan Max Ammannin ja Volvon Ernst Knappen vahvalla myötävaikutuksella.

Toisin kuin Göteborg Horse Show Ruotsissa, Horse Show ei ole toiminut samalla tavalla suomalaisen ratsastuksen tason nostajana. ”Emme tiedä mistä tämä johtuu. Tapahtuma on elänyt hyvin itsenäisenä, ehkäpä liiankin itsenäisenä, riippumatta siitä, miten suomalainen ratsastus muuten voi.”

”Haaveena on edelleen saada kokea ensimmäinen suomalainen WC- tai GP-voitto Helsingissä”, Gordin heittää.

Kulttuurin ja viihteen combo

Horse Show on alusta lähtien panostanut myös viihteeseen ja kulttuuriin. Ensimmäisessä tapahtumassa paikalla oli Savonlinnan oopperakuoro, ja Sibelius-Akatemia oli tapahtuman alkuvaiheilla monivuotinen yhteistyökumppani. Mieleenpainuvia hetkiä nähtiin, kun Apocalyptica-sellobändin Eicca Toppinen säesti Kyra Kyrklundin ja Matadorin vaikuttavan esityksen. Horse Show’ssa ovat esiintyneet myös mm. Marika Krook, Jari Sillanpää ja Jukka Poika.

”Johtavana ajatuksena on ollut se, että yleisölle pitää tarjota urheilun lisäksi monipuolista sisältöä. Tämä Cross-Over – ajattelu on aina ollut punaisena lankana läpi historian.”

Lamavuosista finaaliin

1990-luvulla lama iski Suomeen kuin salama. Myös Horse Show’hun, jonka tulevaisuus oli hetken vaakalaudalla.

”Teimme puolitoista vuotta duunia palkatta, jotta pystyimme jatkamaan. Sitten keksimme ”nerokkaan strategian”. Haimme vuonna 1993 vuoden 1998 World Cup Finaalia ajatuksena, että elpyminen ja nousu kohti finaalia jatkuisi viisi vuotta. Onnistuimme siinä. Lama meni hitaasti ohi vuosina 1995-96.”

Tapahtumajohtaja Tom Gordin Hartwall Areenalla.
Kuva Satu Pirinen

Ennen finaalia oli edessä muutto Hartwall Areenalle vuonna 1997. Seuraavan vuoden huhtikuussa järjestetty maailmancupin finaali oli suurin Suomessa järjestetty ratsastustapahtuma sitten vuoden 1952 olympialaisten. Gordinin kokemukset finaalista ovat kaksijakoiset.

”Toisaalta kyseessä oli megatapahtuma, myös kansainvälisellä mittapuulla. Se oli todennäköisesti suurin ja merkittävin ratsastustapahtuma, jota milloinkaan saadaan Suomeen.”

”Itse finaali olikin sitten haastava. Pieni organisaatio, iso budjetti, hurjat lumimyrskyt pk-seudulla huhtikuun lopussa ja liian monta erillistä näytöstä. Oikeastaan vain sunnuntain loppuhuipentuma oli täysosuma ja finaalin arvoinen. Voin yhteenvetona sanoa, että finaalia oli kiinnostavampi hakea kuin toteuttaa.”

1998 WC Finaali, Hartwall Areena, viisi kisapäivää
56 800 katsojaa
Budjetti 10 miljoonaa ja palkintorahaa 2,7 miljoonaa markkaa + kolme Volvoa
450 toimihenkilöä

Hevonen keskiössä vuodesta toiseen


Horse Show on jatkanut menestyskulkuaan vuosikymmenestä toiseen. Tärkeimmät syyt ovat Gordinin mukaan tahtotila, kohderyhmien identifiointi ja hevosen pitäminen huomion keskiössä.

”Meillä on jatkuvan uudistumisen tahtotila. Noudatamme hyväksi todettuja käytäntöjä ja kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n ohjeistuksia. Mutta näiden päälle suunnittelemme aina jotain uutta.”

Tapahtuman eri kohderyhmille pitää tarjota eri asioita. Vuosien varrelta esiin nousee kuitenkin aina hevonen.

”Ei yleisö tule meille katsomaan Jari Sillanpäätä tai After Rideen, vaan hevosten takia. On hienoa huomata, miten vahvasti hevonen koskettaa ja herättää tunteita. Tämä koskee myös sitä noin viidennestä kävijöistä, jotka eivät ole hevosihmisiä.”

Huikea tunnelma

Maailmantähdet viihtyvät Helsingissä, kuten viime vuoden Land Rover Grand Prix’n ja Longines FEI Jumping World Cup voittaja Robert Whitaker (vas.). Vieressä maailmancupin kakkonen Sergio Alvarez Moya.
Kuva Satu Pirinen

Siirtyminen Helsingin Jäähalliin vuonna 2014 oli luontevaa ja mutkatonta. Hartwall Areena ei KHL-pelien myötä pystynyt takaamaan Horse Show’lle FEI:n vaatimia vakiopäivämääriä.

”Jäähalli eli Nordis sopii meille erinomaisesti. Se on rakennettu tiiviisti, yleisö on lähellä ratsukoita ja etäisyydet ovat lyhyet. Tästä syntyy se erinomainen tunnelma, josta kävijät ovat kyselyissä antaneet huikeat 98 % viime vuosina.”

2019 Jäähalli, viisi kisapäivää
50 000 katsojaa
Budjetti 1,7 miljoonaa ja palkintorahaa

450 000 euroa.
470 toimihenkilöä ja 65 näytteilleasettajaa

Kansainvälisen ratsastajainliiton puheenjohtaja Ingmar De Vos vieraili viime vuonna Helsingissä Tom Gordinin (vas.) vieraana. Helsinki on tärkeä osa kansainvälistä maailmancupin sarjaa.
Kuva Satu Pirinen.

Horse Show ansaitsee paikkansa

Nyt on käynnissä ”post-koronan selviytymistarina”. Kaikkien toiveissa on yhteiskunnan toiminnan normalisoituminen.

”On erittäin tärkeää, että rakennamme tapahtuman niin, että se toimii seuraavat vuosikymmenet. Jatkuvuuden suunnittelu on luonnollisesti aloitettu jo ennen koronaa, mutta nyt on reagoitava ensin epidemian vaikutuksiin. Olemme onnistuneet tässä kohtuullisen hyvin.”

”Aion johtaa HIHS-hanketta niin hyvin ja niin kauan kuin pystyn. Horse Show on huippu-urheilutapahtuma, joka ansaitsee paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa”, Gordin vakuuttaa.

Helsinki Horse Show siirtyy vuodella koronapandemian aiheuttamien moninaisten haasteiden pakottamana. Helsingin maailmancup järjestetään seuraavan kerran 20.-24. lokakuuta vuonna 2021.

Kun Helsinki International Horse Show järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1985:

  • Kyra Kyrklund oli kilpaillut Moskovan ja Los Angelesin olympialaisissa. Kyra piti Helsingin Kilpatallia Ruskeasuolla.
  • Christine Procopé oli kesällä voittanut Ferdinandilla Suomen mestaruuden.
  • Henri Ruoste ja Nina Fagerström olivat 3-vuotiaita, Sanna Backlund oli yhdeksän ja
    Mikael Forstén 15-vuotias murrosikäinen.
  • Mauno Koivisto oli presidenttinä.
  • Formula 1:n maailmanmestaruuden voitti Alain Prost ja Keke Rosberg sijoittui kolmanneksi.
  • Rallin maailmanmestaruuden voitti Timo Salonen.
  • Wimbledonin miesten kaksinpelin voitti Boris Becker ja naisten Martina Navrátilová.
  • Jääkiekon maailmanmestaruuden vei Tšekkoslovakia.
  • Elokuvateattereissa katsottiin leffoja Rocky IV ja Uuno Epsanjassa.
  • Radiossa soi Dingon Autiotalo ja Modern Talkingin You´re My Heart, You´re My Soul.
  • Neuvostoliittoa johti Mihail Gorbatšov.
  • Kauppakeskus Forum avattiin Helsingin keskustassa.