Tänä vuonna 35. kertaa järjestettävä Helsinki International Horse Show tuo syksyllä areenalle myös kenttäratsastuksen näkyvimmän elementin – maastoesteet. Maastoesteiden erityispiirre on se, että ne ovat kiinteitä, ja jos esteestä ei pääse yli, saattaa käydä hullusti.

Miltä ratsastajasta mahtaa tuntua, kun tietää lähtevänsä radalle, jonka jokainen este on kiinteä? Pätevä vastaus saatiin kenttäratsastaja Laura Jalastolta, joka on voittanut kenttämestaruuden 2011 suomenhevosoriillaan Pimun Vilske.

Mielestäni rataesteratsastus on paljon pelottavampaa! Pelkään aina, että puomi jää jalkojen väliin. Kenttäradalla niin ei voi käydä. Siellä esteiden lähestyminenkin on jotenkin luontevampaa.

Hyvinkin samoilla linjoilla on kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentaja Pirkko Herd, joka on kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentajuuden lisäksi myös Ypäjän hevosurheilukeskuksen tuoreehko johtaja.

Aika monella kenttäratsastajalla on tuo näkökulma. Maastoesteet ovat myös monesti muodoltaan helpompia lähestyä. Esteen ja maan raja on selkeä ja hevonen ymmärtää sen. Ja antaahan se vauhti myös lisää potkua suoritukseen.

Fiiliksiä Jumping International de Bordeaux’n Indoor Eventing-luokasta © Artiste-Associé

Vauhti on oleellinen osa kenttäratsastuksen maasto-osuutta, mutta miten vauhdin käy areenaolosuhteissa?

Pitäähän sitä himmata. Säädetään laukkavauhti sellaiseksi, että mahtuu menemään hyvin. Saattaa olla, että otamme mukaan myös Ruotsissa kovastikin yleistyneet hajoavat MIMSafe-turvalukot, joiden ansiosta lajin turvallisuus kohoaa huomattavasti. Tämä saattaa olla merkittävä tekijä lajin tulevaisuudessa, vahvistaa Herd.

Hautoja ja banketteja ei radalla nähdä, mutta radasta pyritään kuitenkin tekemään näyttävä. Esteet valitaan sen perusteella miten niitä on helpoin liikutella ja rakentaa.

Maastoesteenhän voi rakentaa ihan minkälaiseksi vain ja kenttähevoset ovat siihen tottuneet. Este voi olla vaikka puusta veistetty saukko, ei sillä ole niin väliä. Isossa tapahtumassa radan tulee kuitenkin olla järkevästi liikuteltava ja esteiden sellaisia, joita voi hypätä molemmista suunnista. Ymmärrän toki, että hautoja ei varmaankaan ruveta areenalle kaivamaan, Herd nauraa.

Vankkana kenttäratsastusihmisenä Herd iloitsee siitä, että laji tulee esille myös Horse Show’ssa.

Ei siitä täyspitkää kenttäkisaa tehdä, mutta kilpailu kyllä. Pyrimme saamaan kisaan kaikki lajin huippunimet mukaan.

Lajin suomalaisista huipuista kirkkaimpia ovat olympialaisissakin Suomea edustanut Elmo Jankari, hänen MM-tasolla kisaava puolisonsa Sanna Siltakorpi, sekä Englannissa majaansa pitävä Pauliina Swindells. Myös kenttäratsastuksen nuori polvi on lupaava: viime vuonna Suomen nuorista saatiin joukkue EM-kisoihin, ja heti napsahti viides sija.

On se kova suoritus verrattuna isoihin kenttämaihin. Niissä päästään valitsemaan parhaat nuoret kymmenestä tuhannesta haastajasta, meillä ollaan iloisia jos saadaan joukkue kasaan. Mutta hyvä joukkue saatiinkin! Herd iloitsee.

Indoor Eventing -luokka nähdään Helsinki Horse Show’ssa lauantaina 20.10. Top Sport & Show -näytöksessä