Ajankohtaista

Hervé Godignon’n miniseminaari - esteratsastuksen pitää hypätä mukavuusalueelta 150-tasolle

19.10.2017

Horse Show´n yhteydessä mediakeskuksessa järjestettiin torstaina miniseminaari, jossa Suomen esteratsastuksen päättäjät kokoontuivat maajoukkuevalmentaja ja joukkueenjohtaja Hervé Godignon kanssa avaamaan aihetta, kuinka esteratsastuksen kansainvälistä huipputasoa saadaan kehitettyä suomalaisen kilpailu- ja valmennussysteemin näkökulmasta.

Mukana keskustelussa olivat Fred Sundwall (vas.), Antti Linna, Hervé Godignon ja Aki Ylänne.

Paneelikeskusteluun osallistuivat myös Suomen Ratsastajainliiton Huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Antti Linna, pääsihteeri Fred Sundwall ja urheilujohtaja Aki Ylänne. Sama kokoonpano keskusteli yhteisestä aiheesta aamupäivällä myös mm. esteratsastuskomitean edustajien, Harri Nordströmin ja Aisa Aarnio-Wihurin, kanssa.

Hervé Godignon on ollut mukana liiton senioreiden maajoukkuetoiminnassa nyt neljä vuotta.

- Suomen haasteena on maantieteellinen sijainti kaukana kaikesta. Meillä on Euroopassa useita huipputason kansainvälisiä ratsastajia, mutta he ovat menettäneet hevosiaan eri syistä, emmekä saaneet kokoon EM-joukkuetta. Tänä vuonna ei ole pystytty rakentamaan myöskään arvokisatason ikäkausijoukkueita poneista nuoriin. Tilanteeseen ei ole ratkaisua, jos kilpailemisen tasoa ei nosteta maan sisällä. Pitää olla luonteva reitti siirtyä kotimaan kilpailuista 150-tasolta kolmen tähden kansainvälisiin kilpailuihin ja Nations Cupeihin. Kilpailusysteemin pitää tukea huipputason ratsastajien kehittämistä, ja kotimaassa pitää pystyä kilpailemaan samalla tasolla kuin kansainvälisesti, Godignon totesi.

- Tänä aamuna meillä oli hyvä keskustelu. Ratkaisuja pitää hakea lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan tähtäimellä. Haluaisin työskennellä enemmän opettajien ja valmentajien kanssa, keskittyä syyhyn, ei seuraukseen. Hyvä valmennus tuottaa hyviä ratsastajia. Tarvitsemme myös menestyjiä ja tähtiä tuomaan lisää lapsia ja nuoria lajin pariin, hän pohti.

Godignon painottaa koulutuksen, taidon ja valmennuksen tärkeyttä.

- Ei ole olemassa ihmeratkaisua, vaan kyse on useista asioista, jotka rakentavat suuren kokonaisuuden. Esimerkiksi ratamestarien taito on todella tärkeä, että he lisäävät ratojen vaikeutta sopivassa määrin rakentaakseen ratsukoiden tasoa pitkäjänteisesti ja tasaisesti järkyttämättä hevosta tai ratsastajaa liian haastavilla tehtävillä. Koulutus ei ole vain tekniikkaa, vaan ajattelua ja suunnittelua.

- Kun katson täällä Horse Show´ssa ympärilleni, näen useita ratsastajia, jotka pystyvät paljon parempaan kuin itse ajattelevat. Pitää uskaltaa hypätä ulos omalta mukavuusalueeltaan.

Antti Linna tuntee hyvin problematiikan sekä HUJOn puheenjohtajana että itsekin kilparatsastajana. Hän on ollut mukana myös Ratsastajainliiton hallituksessa.

- Hervé on nostanut näitä kysymyksiä esiin jo aiemmin. Olemme tunnistaneet ongelmat, mutta ne eivät ole yksinkertaisia ratkoa. Kaikkien pelaajien pitää olla jatkossa samalla puolella ja työskennellä kohti yhteistä päämäärää. On mahdotonta kehittää kansainvälistä huippu-urheilua, jos Suomessa ei ole mahdollisuutta harjoitteluun. Meillä on nyt yhteinen maali, to do -lista ja nimet toteuttajille. Jatkossa kokoonnumme yhdessä vähintään kolmen kuukauden välein esteratsastuksen päättäjien kesken, Linna kertoo.

- Suomen esteratsastus pitää nostaa 150-tasolle, rakentaa kalenteri niin että voi hypätä 150-luokkia, vaikka osallistujia olisi vain viisi. Kansallinen estekomitea päättää kotimaan kilpailusarjoista. Olemme pyytäneet nostamaan niiden tasoa, mikä on myös luvattu tehdä. Meillä pitää olla systeemi, joka kannustaa osallistumaan 150-luokkiin, samoin poniratsastajia ja nuoria oman ikäluokkansa kansainväliselle tasolle. Tähän voidaan vaikuttaa myös niin, että palkintotaso selkeästi kannustaa kilpailemaan korkeammalla tasolla.

Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall tarkastelee tilannetta laajemmasta perspektiivistä.

- Meillä on sama ongelma kuin muillakin urheilulajeilla, on vaikea motivoida nuoria mukaan huippu-urheiluun, mikä on asia, johon meidän pitää paneutua. Toinen ongelma on, että ratsastuksesta kiinnostuneiden nuorten ja lasten määrä on laskussa. Ensi kertaa 2000 -luvun aikana meidän pitää markkinoida lajia heille. Olemme tänä vuonna järjestäneet useita tapahtumia lajin näkyvyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi Hevoset Kaivarissa -suurtapahtuma kasvatti huomattavasti kiinnostusta lajiin, ja tämän tapaisia asioita meidän täytyy tehdä lisää, tuoda hevoset ihmisten luo ja tutuiksi. Kun liitto täyttää sata vuotta 2020, suunnitelmissa on merkittävä tapahtuma, jota lupaan lähteä mukaan toteuttamaan.

Ratsastajainliitto on kasvattanut systemaattisesti panostusta huippu-urheiluun.

- Meillä on siinä selkeä tavoite. Puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskisen aikana käynnistettiin ohjelma, jossa nostettiin satsausta huippu-urheiluun. Huippu-urheilun rahoituksen osuus on liiton toiminnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut tuntuvasti, nykytasolla siihen satsataan vuosittain yli miljoona euroa. Tätä tarkastellessa täytyy kuitenkin muistaa, että meillä on laaja edustus ratsastusurheilussa, esimerkiksi arvokilpailuihin on osallistuttu tänä vuonna yhdeksässä lajissa.

Ratsastajainliiton varainhankinta on onnistunut hyvin taloudellisen taantuman aikana, mutta tilanne on edelleen haasteellinen.

- Olemme onnistuneet saamaan hyvin yrityskumppaneita lajillemme. Olemme taantuman aikana menettäneet pari tärkeää yhteistyökumppania ja meillä on nyt myös muutamat haastavat neuvottelut käynnissä. Yhteistyökumppaneiden saaminen on aina vaikeampaa, kun uudet ja yhä useammat lajit kilpailevat samoista rahoista.

Kuva ja tiedote: Sonja Holma/SRL